Valitse sivu

Teknologia ja tulevaisuus

| maalis 6, 2019 | Teknologia | 0 Kommenttia

Blog

Nykyinen maailmamme on rakentunut vahvasti teknologian ja tieteen symbioosista. Ihminen on onnistunut purkamaan maailman pienen pieniin osiin ja uudelleenrakentamaan siitä mitä ihmeellisempiä asioita. Ei voi kuin hämmästellä ihmisen, teknologian ja tieteen voimaa.

Samalla olemme kuitenkin kehittäneet uusia kokonaisvaltaisempia ongelmia, kuten ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Koska elämämme perushaasteet, ja paljon muutakin, on jo pitkälti ratkottu, on aika suunnata ihmisten energia, teknologia ja tiede kohti näitä tulevaisuuden isoja haasteita. Samalla mukaan otetaan myös enemmän taidetta ja tunnetta tasapainottamaan yhtälöä ja muistuttamaan miksi teknologiaa ylipäätään kehitetään.

Miten onnistumme tässä? Mikä on teknologian rooli isossa kuvassa ja miten meidän pitäisi johtaa sitä? Mikä taas on yritysten ja yksilön rooli? Paljon vaikeita kysymyksiä, joista osaan löytyy ratkaisut jo nyt, osaan vasta matkan varrella.

Tehokkuus on ollut pääteemana teollisen yhteiskuntamme rakentamisessa. Tieteellisen analyyttisen johtamisen avulla työtä on pilkottu pieniin osiin, mitattu ja optimoitu poistamalla turhia osia ja monimutkaisuutta. Näin prosessi on saatu optimoitua mahdollisimman tehokkaaksi ja ulos on saatu mahdollisimman paljon tuotteita mahdollisimman edullisesti. Sinänsä hyvä tavoite muuttuu huonoksi siinä vaiheessa, kun unohdetaan asiakkaan luonnolliset tarpeet ja pyritään keinolla millä hyvänsä löytämään hienosti rasvatulle koneistolle teennäistä kysyntää ja kasvua. Lopputuloksena on maailma, jossa on yhä vähemmän elämän perusedellytyksiä, mutta yhä enemmän kaikkea turhaa. Ikään kuin juoksisimme väärää polkua lumimyrskyssä kohti jyrkännettä. Nyt on pysähdyttävä, katsottava uudestaan karttaa, otettava muutama askel taaksepäin ja etsittävä taas oikea polku.

Jos teollisessa massatuotantomaailmassa tukeuduttiin halpaan fossiilienergiaan, riittäviin raaka-aineisiin ja kasvavan työvoiman tuomaan jatkuvaan kasvuun, tulevaisuudessa keskitytään globaalien eri tieteenalat ylittävien ongelmien ratkomiseen ja resurssiniukkuuden ehdoilla toimimiseen. Tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää ymmärtää aidosti sekä asiakasta että koko elinympäristöä. Miten voimme vähentää ruokatuotantomme aiheuttamia päästöjä? Miten voimme paremmin hyödyntää puuta tuhoamatta muiden lajien elinympäristöä? Miten pystymme kierrättämään jo valmistettuja tuotteita ja materiaaleja yhä monipuolisemmin? Näiden haasteiden ratkaiseminen edellyttää kokonaisvaltaisempaa otetta, jossa tieteen, teknologian, yritysmaailman ja yhteiskunnan eri osaset toimivat yhteen ja ymmärtävät roolinsa isossa kuvassa. Kenenkään tehtävä ei ole itseisarvollinen, vaan kaikkien tehtävä on luoda hyvää yhteiseen kokonaisuuteen.

Tulevaisuuden haasteiden ratkaiseminen edellyttää teknologian älykkäämpää ja luonnollisempaa hyödyntämistä. Asiakkaan maailma ja ongelmat on ymmärrettävä syvällisemmin ja laajemmin. Tarvitseeko hän itseajavan sähköauton vai tavan hyödyntää matka-ajat tehokkaasti? Haluaako asiakas enemmän luomulihaa kauppaan, vai puhtaita, ekologisia ja monipuolisia raaka-aineita herkullisten ruokien tekemiseen? Sama ajatusmalli toimii yritysten sisäisessä maailmassa. Tarvitaanko uusi asiakastietojärjestelmä, vai parempia tapoja kommunikoida asiakkaiden kanssa ja hyödyntää tätä tietoa organisaationlaajuisesti? Tarvitaanko uusi tietovarasto, vai ketteriä tapoja analysoida eri tietolähteitä ja löytää sieltä uudenlaisia näkemyksiä erityyppisten strategisten kysymysten ratkomiseen? Vain lähes pakkomielteisellä keskittymisellä asiakkaaseen voidaan löytää tärkeimmät ratkaistavat ongelmat ja niihin parhaat ja kokonaisuuteen sopivat ratkaisut.

Olemme valmiit tähän muutokseen. Emme ole vielä hyödyntäneet kuin murto-osan jo kypsän teknologian mahdollisuuksista, saati että osaisimme hyödyntää orastavia ja uusia toimialoja rakentavia teknologioita. Esimerkiksi 3D-tulostuksella voidaan vähentää materiaalitarvetta ja kuljetustarpeita. Teknologisoidulla paikallisviljelyllä voimme ratkoa monia keskitetyn maatalouden päästöongelmia ja lisätä kasvissyöntiä. Dronet voivat kuljettaa tavaraa lähituottajalta kuluttajalle hyödyntäen aurinkosähköä, tekoälypohjaista ympäristönhavainnointia ja itseohjausta. Materiaalien elinkaarta ja resurssien hyötykäyttöä voidaan tehostaa kiertotalouden ja jakamistalouden alustapalveluilla. Mahdollisuuksien lista on loputon.

Keskeisin haasteemme tässä muutoksessa ei ole teknologia, vaan tapamme hyödyntää sitä. Ehkä olemme tippumassa teknologian kelkasta emmekä osaa johtaa sitä. Sen sijaan teknologia on alkanut johtaa meitä, mikä näkyy esimerkiksi aivoja turrutavana kännykän, keskusteluvälineiden ja uutisvirtojen ylikäyttönä. Tai siinä, että tuomme organisaatioihin valmista teknologiaa ymmärtämättä täysin miten siitä otetaan hyödyt irti. Olemme ehkä passivoituneita ja ylikuormittuneita miljoonien mahdollisuuksien maailmassa. Tämä on varmaankin pakollinen välivaihe, kunnes saamme ohjakset taas takaisin itsellemme. Teknologia on valtava muutosvoima, joka pitää ottaa hallintaan ennen kuin se ottaa meidät hallintaan. Älykäs teknologia ja passiivinen ihminen kuulostaa pelottavalta yhdistelmältä.

Otetaan siis johto omiin käsiimme ja ryhdytään hyödyntämään teknologiaa siihen mihin sitä kipeästi tarvitaan. Etsitään omat vahvuutemme ja valjastetaan teknologia avuksemme kohti meidän määrittämää päämääräämme. Annetaan itsemme innostua teknologiasta ja sen mahdollisuuksista ja rakennetaan tulevaisuus, jossa teknologia ei ole diktaattori, vaan yhteiskuntamme kunniakansalainen.

Mika Ahopelto

Mika Ahopelto

Tulevaisuuden yritysten rakentaja, ulkoilufriikki ja perheenisä.

etunimi.sukunimi @ lumilake.fi

+358 40 709 4644