Valitse sivu

Milleniaalit ja tekoäly työpaikalla, mikä muuttuu?

| maalis 4, 2020 | Kulttuuri, Teknologia | 0 Kommenttia

Blog

Milleniaalien massamuutosta työpaikoille on puhuttu jo viitisen vuotta ja vähitellen milleniaalit ovat alkaneet täyttää yritysten johtoportaita samalla, kun vielä tuoreempi sukupolvi Z astuu jo vauhdilla työpaikalle.

Samaan aikaan puhutaan paljon siitä, että tekoäly muuttaa maailman ja jokainen tulevaisuuteen katsova yritys pohtiikin, miten liittyä tähän junaan ennen kuin on myöhäistä.

Mutta, miten yritys oikeastaan tulee muuttumaan, kun sekä milleniaalit että alati kehittyvä tekoäly vavisuttavat vanhoja ajatusmalleja ja herättävät täysin uudenlaisia mahdollisuuksia?

Skenaario 1: Juuri mikään ei muutu

Milleniaalit sopeutuvat nykyiseen työelämään ja omaksuvat vallalla olevat arvot ja toimintatavat. Tekoäly ja edistynyt analytiikka tuovat uusia hyötyjä tehokkaamman datan käsittelyn myötä, mutta suurta vaikutusta liiketoimintaan niillä ei ole.

Skenaarion todennäköisyys: Erittäin matala

Skenaario 2: Kaikki muuttuu

Yritykset eivät saa houkuteltua nuorempaa pätevää työvoimaa, joka sen sijaan suuntaa energiansa uusiin houkuttelevampiin yrityksiin. Ne, jotka saavat houkuteltua, löytävät itsensä painimasta erilaisten konfliktien ja näkemyserojen kanssa, jossa energiaa tuhlaantuu sähellykseen ja aikaansaamattomuuteen. Pahimmillaan voidaan nähdä jopa johdon ja työntekijöiden välinen eriytyminen, jossa työntekijät alkavat kapinoida johdon vanhakantaisia ajatusmalleja vastaan. Tästä on viitteitä jopa diginatiivissa Amazonissa, jonka työntekijät painostavat johtoa ottamaan ilmastonmuutoksen ja työntekijöiden työolot vakavasti.

Datavetoinen digitalisaatio murtaa toimialoja. Samaan aikaan, kun yritys painii omien integraatio-ongelmiensa kanssa, toisaalla rakennetaan datanatiiveja toimijoita, jotka saattavat pyyhkäistä koko toimialan pois kartalta. Isojen yritysten elinkaaret lyhenevät (-80% viimeisen 80 vuoden aikana). Tekoälyn ja automaation ennakoivaan korvaavan suuren osan nykyisistä työpaikoista.

Skenaarion todennäköisyys: Erittäin korkea

Milleniaalinen konflikti

Milleniaaleista on puhuttu hieman ikävästi Snowflake -sukupolvena, jossa yksilön herkkä erilaisuus saa helposti säröjä ja joka tekee mitä huvittaa, jos huvittaa. Omasta mielestäni tällainen yksinkertaistava luokittelu kertoo kyllä enemmän luokittelijasta kuin itse milleniaaleista. Samaan ajatusmalliin liittyy mielestäni Greta Thunbergin henkilökohtaisuuksiin menevä mollaaminen ja kaikenlainen me vastaan te -huutelu netissä.

Mikä jää helposti huomaamatta tällaisessa luokittelussa on, että nuorilla sukupolvilla on huomattavasti laajempi maailmankuva kuin vanhemmilla. Näillä digiglobaaleilla maailmankansalaisilla on lähtökohtaisesti katsantokanta ulospäin suuntautunut eikä sisäänpäin käpertyvä. Monimuotoinen maailmankatsomus mahdollistaa erilaisten ajatusten omaksumisen ja ison kuvan näkemisen.

Yrityksissä muhii ajatusmaailmojen konflikti, mutta konfliktinhallintakykyjä ei ole

Tämä ajatusmalli on isossa ristiriidassa nykyisen työelämän kanssa. Nuoret ovat kasvaneet epävarmuuden aikana: finanssikriisi, ekologinen kriisi, ilmaston muutos, poliittiset kriisit jne. Nuorten on vaikea luottaa vanhan maailman perusrakenteisiin. Vakituisen työpaikan ja hyvän palkan sijaan nuoret arvostavat merkityksellistä työtä, yhteiskuntaan vaikuttamista ja vapautta mm. keikkatyön muodossa.

Mitä tapahtuu, kun nämä ajatusmallit kohtaavat suppean vanhan maailman näkemykset ja pinttyneet rutiinit? Lähes väistämättä jonkinlainen konflikti, johon kummallakaan ei ole riittäviä taitoja tuoda ratkaisua. Tasa-arvoinen dialogi, erilaisuuden hyväksyminen ja modernin tiimityön kehittäminen antavat eväitä konflikteista selviämiseen. Yritysten tuleekin panostaa huomattavasti aiempaa enemmän nk. “pehmeisiin” taitoihin, merkityksen rakentamiseen, empatian lisäämiseen, tunnetaitojen kehittämiseen  ja valmentavaan johtajuuteen.

Tekoäly kollegana

Entäpä sitten tekoäly ja datan tehokkaampi käyttö, minkälainen merkitys näillä on yrityksiin? Tekoälyä voisi ajatella erikoisena nörtti-kollegana, jonka ajatuksista on vaikea päästä selville, mutta jonka kyvyt jollain tietyllä suppealla alueella ovat kiistattomia. Tekoäly-nörttiä on erittäin vaikea johtaa, jopa vaikeampaa kuin ihmis-nörttiä. Tekoäly puhuu usein Pythonia, mikä taas on tavis-työläiselle melko kryptinen kieli.

Nykyisellään tekoäly, jonka voi tässä yhteydessä ajatella kattavan kaiken edistyksellisemmän analytiikan ja erilaiset koneoppivat algoritmit, on käytössä lähinnä yksittäisissä tehtävissä, mutta yrityksen datakypsyyden lisääntyessä niiden käyttö laajenee yhä laajemmalle yrityksissä. Diginatiiveissa yrityksissä kaikki toiminta on digitaalista ja suurelta osin koneohjattua. Tässä vaiheessa onkin jo syytä nähdä data ja tekoäly uutena kollegana, joka osallistuu kaikkeen päätöksentekoon yrityksessä. Monet yritykset kokeilevat jo tekoälyä osana yrityksen hallitustyöskentelyä ja johtoportaaseen on alkanut ilmaantua rooleja, kuten Chief Artificial Intelligence Officer ja Chief Analytics Officer.

Ennen kuin tekoälystä, tai edes vähemmän älykkäästä datasta, saadaan täysiverinen kollega, aika monen asian on perinteisessä yrityksessä muututtava:

 

Tänään todellisuutta Ylihuomenna edellytyksenä
Data on erillisissä siilojärjestelmissä ja edes pienen osan saaminen ulos edellyttää isoa integraatioprojektia

Jokaisesta yrityksen järjestelmästä on saatava data ulos turvallisesti ja reaaliaikaisesti hyödynnettäväksi kaikkialla organisaatiossa

 

Data on ns. kuraa ja vaatii isoa siivoamista ennen kuin sitä uskaltaa tekoälylle syöttää

Datan laatu on yrityksen ylimpiä prioriteetteja, ja sitä valvotaan automaattisesti ja kehitetään aktiivisesti.

 

Datasta rakennetaan erillisiä täsmä-raportteja, jotka kopioidaan PowerPointiin päätöksenteon tueksi Reaaliaikaista dataa analysoidaan dynaamisesti etsien vastauksia kysymyksiin, mutta myös etsien uusia kysymyksiä, joihin datasta saadaan tuoreita näkemyksiä.
Toiminta on täysin ihmisvetoista ja data on sivuseikka Jokainen pystyy toimimaan datavetoisen tiimin osana ja ymmärtää datan perustermistöä, kuten algoritmi, anomalia, API, klusteri, kuutio, neuroverkko, ohjaamaton/ohjattu oppiminen, ELT, XAI, NLP, regressio, luokittelu, sentimentti, dimensio, kohortti jne.

Milleniaalit ja tekoäly yhdessä

 

Tulevaisuuden menestyvät yritykset tunnistaa siitä, että he pystyvät houkuttelemaan ja sitouttamaan myös milleniaaleja ja nuorempia, joiden motivaattoreina ovat mm:

  • Työn merkityksellisyys
  • Työssä kehittyminen
  • Laadukas valmentava johtaminen
  • Keskusteleva, kannustava ja avoin ilmapiiri
  • Kokonaiselämänlaatu

Parhaat yritykset pystyvät kertomaan tarinan, johon milleniaali haluaa liittyä ja jossa milleniaalia ei pidetä yliherkkänä lumihiutaleena, vaan arvokkaana ihmisenä ja paremman tulevaisuuden rakentajana.

Diginatiiveille ei ole mikään ongelma puhua samaa kieltä tekoälyn kanssa.

Näille diginatiiveille nuorille ei ole mikään ongelma ottaa kollegaksi dataa puhuvaa algoritmia. Se on heille täysin luonnollista, ovathan he syntyneet internetin monimuotoisella ja digitaalisella aikakaudella. Tästä yhtälöstä syntyy täysin uudenlaisia ratkaisuja. Yrityksiä ja palveluita, joilla on merkitystä, ja jotka pystyvät kilpailemaan globaalistikin, eli sillä pelikentällä, johon milleniaalit ovat kasvaneet. Tämän visualisointiin ei tarvitse kuin katsoa taaksepäin mitä Suomen pelialalla on tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Vielä vähän lunastamattomampi potentiaali piilee Suomen suuryrityksissä ja perinteisemmissä yrityksissä, joissa tuotetaan muutakin kuin bittiä. Tämän fyysisen ja perinteisesti prosessijohdetun maailman on löydettävä uudenlaiset tarinat yhteiskunnassamme, muututtava ihmisläheisemmäksi  ja digitalisoiduttava kyetäkseen menestyä tulevaisuudessa.

Tekoälyn aikakaudelle kurkottavat perinteiset yritykset tarvitsevat ensisijaisesti kulttuuri- ja ajatustapamuutoksen, jonka pohjalle voidaan rakentaa ketterästi uudistuva strategia.  

Muutos on iso, mutta onneksi se on jo käynnissä. Lähes poikkeuksetta yritykset ymmärtävät, että datan merkitys on aiempaa isompi, että yrityksellä pitää olla merkitys ja positiivinen vaikutus maailmaan ja että yrityksen tulee olla kuin ketterä organismi, eikä kankea kone.

Oma kokemukseni yritysmaailmasta on, että muutoksen suuruutta ei ole vielä riittävän hyvin ymmärretty. Ei olla täysin herätty vielä siihen, että meistä ihmisistä tulee helposti kehittymisen pullonkaula, ellemme opi uudenlaisia taitoja toimia yhä erilaisempien maailmankatsomusten kanssa saatikka tekoälyn ja datan kanssa. Suurelta osin kulttuurit ja ajatusmallit ovat vielä perinteisessä maailmassa, vaikka tuo perinteinen maailma kuihtuu koko ajan ja uusi maailma muodostuu: osin Suomen rajojen ympärillä, mutta rantautuu tännekin koko ajan.

Itse asiassa tämän blogin otsikon olisi voinut kääntää muotoon: Mikä EI muutu. Mutta tällöin ei olisi tullut yhtään sanaa, joten mennään nyt tällä kirjoituksella.

 —

Lumilake Insights on empaattisen teknologian edistäjä, joka auttaa ihmisiä, tiimejä ja yrityksiä menestymään digitaalisessa tulevaisuudessa.

Erikoisosaamistamme on älykkäiden ja digitaalisten organisaatioiden rakentaminen ihmislähtöisellä otteella.

Ota yhteyttä, niin kerromme lisää!

Mika Ahopelto

Digitaalisten yritysten arkkitehti ja valmentaja, ulkoilufriikki ja perheenisä.